.

.

torstai 23. tammikuuta 2014

Lapsellani on C58, eiku sittenkin K46?

Vauvoissa ja pienissä muksuissa on yksi tosi iso miinus, ne ei osaa nimittäin kertoa mikä asia niitä aina milloinkin sattuu pännimään. Koska pannahiset eivät osaa vielä edes kunnolla puhua, niin ne päättävät ilmaista mieltä hiertävät asiat tietenkin huutamalla. Ite oon ehdottomasti sitä mieltä, että valmistaja vois lisätä noihin naperoihin semmoisen vikatilataulun, josta vois aina huudon tullen käydä manuaalin kanssa tsekkaamassa vikakoodin. Koodit vois olla jotain ihan simppelejä, tyyliin vaikka: A12 = megalomaalinen skeida tulossa ja mahaa vääntää, C58 = pinnasänkyhuuto, vauva on saanut keploteltua jalan yöpuvun nappien välistä ja nyt jalkaa alkaa puuduttaa, O63 = lelu käsien ulottumattomissa ja K46 = tää safka on mutsi aivan hanurista, en todellakaan syö. Kaksi vikakoodia olisi kuitenkin jokaisen vanhemman kannalta oleellisimmat, lopuilla ei ehkä oikeesti olis niin väliä. Nää kaksi vikakoodien kuningasta olisivat ehdottomasti HAMPAAT ja KORVAT. En keksi mitään muuta asiaa, joka pienten lasten vanhempana aiheuttaa niin paljon päänvaivaa kun hampaat ja korvat. Siitä lähtien kun vauva päättää tulla vatsan tälle puolelle sulostuttamaan vanhempiensa ja muiden elämää, niin siitä lähtien saa miettiä vähän väliä, että tuleekohan tolle nuppuselle nyt hampaita tai särkeekö sen korvia. Sitten sitä roudaa ainakin muutamaan otteeseen kitapurjeet punaisena kirkuvan mukulan lekuriin varmana vuosisadan kauheimmasta korvatulehduksesta, lääkärissä toi kirottu natiainen on tietenkin kuin itse pieni enkeli ja huomaat menneesi paikalle ainoastaan kuullaksesi kuinka sun vauva on oikein terve ja suloinen puolivuotias, jonka "korvat on kuin oppikirjasta". "Teidän tytär nyt sattuu olemaan hieman temperamenttinen" ei juurikaan paranna mutsin zeniläistä mielenrauhaa. Huuto alkaa tietenkin samalla sekunnilla kun pääset kotiovesta sisään.

Sen jälkeen kun huuto alkaa vähän vähentymään, alkaa kuolaaminen. "Toi lapsi tekee hampaita"- lausahdus joka tulee sanottua usein, tyyliin myös jokaiselle vastaantulijalle, joka ihmettelee miksi ihmeessä oot mennyt pukemaan lapsen vatsaan saakka litimärkään bodyyn. Siinä sitten yrittää selittää että on meillä oikeesti kuiviakin vaatteita, mutta toi lapsi nyt kuolaa vaan aika paljon ja kaikki 18 kuolarättiä ehti jo 14 harson kanssa kastua läpimäriksi ton aamupäivän aikana. Tilanne siis nyt sattuu vaan olemaan tämä, joten lapsi saa kituuttaa litimärässä kuolalla kyllästetyssä Lindexin ihanuudessaan. Mahtavaa on myös se aika kun mukaan tulee kuolaamisen lisäksi käsien imuttelu, mussuttaminen kuuluu toiselle puolelle asuntoa ja joka ikinen paikka alkaa täyttyä limaisista pienen lapsen käden kokoisista länteistä. Siinä vaiheessa oot jo ihan varma että nyt se tekee hampeja. Kun tota mantraa on toitottanut kaks kuukautta, alkaa sitä pikkuhiljaa olemaan melko varma että tolle naperolle on pakko hankkia tekarit, koska yhtään saakelin hammasta toi ei koskaan puske tuolta pihalle. Kun ne hampaat vihdoin alkaa tulla läpi, niin siitä voi sitten ilmoittaa ihan kunnon volyymillä, niinkun Enska! Ensin voi hinata kolme yötä putkeen aina pari tuntia kerrallaan sillai, ettei kukaan ainakaan nuku koko taloyhtiössä. Sitten päivällä nukuttaa tietenkin makeasti, koska täytyy kerätä voimia jotta jaksaa mesota yöllä jälleen. Sen jälkeen on nastaa pureskella kaikki mitä käsiinsä saa, sitten voi myös kieltäytyä kokonaan kaikesta nesteestä, jollon mami on sekopäisenä huolesta ja yrittää keksiä kaikki loputkin kikkavitoset, jotta saa tosta pienestä suppusuusta sisään edes parikyt milliä jotain maitoa muistuttavaa. Ja oi sitä autuutta kun se hammas tulee läpi! Sitähän sitten juhlitaan isosti, kunnes aletaan puskea ulos seuraavaa. Voi jihaa!

Näin jälkikäteen oon oikeesti todennut, että lähes joka ikinen oire tai sitäkään muistuttava saa miettimään, että tekeeköhän toi lapsi hampaita tai onkohan sillä korvatulehdus. Ensin mietit itkun laatua, auttaako siihen ehkä särkylääke vai ei.. Hitto, lämpöä vähän, saletisti hampaat? Ja nenäkin vuotaa kirkasta räkää, eikai tää nyt flunssaa ole, vaan ne hampaat? Miksi toi lapsi räplää korvaansa, onkohan sillä korvatulehdus? Mieleen ei tule se, että lapsi nyt on sattunut löytämään jotkut kivat ulokkeet omasta kuupastaan ja niitä on tosi nastaa kiskoa. Google kertoo että jos lapsi alkaa itkeä kun vetää hellästi korvalehteä alaspäin, niin on korvatulehdus.. Tai jos korvaan puhaltaa hellästi ja itku loppuu, niin sillonkin on korvatulehdus. Niinpä sitä sitten huomaa vetelevänsä korvalehtiä ja puhaltelevansa korvaan. Ja sitten kun posket vähän punottaa, niin saletisti se tekee taas hampaita. Kun kakka on löysää, niin sekin on oire hampaista. Lopulta sitä huomaa, että koko saakelin mukula on yks iso oire jota yrittää tulkita kun joku bioinsinöörianalyytikko. Näin ollen mä oon ehdottomasti sitä mieltä, että ne vikatilataulut noihin nappuloihin ja vähän sassiin. Loppuis tää perhanan arpominen!


Ei kommentteja: